KAUPPIAITTEN TEOLLISUUS, Lahti (1925-1955)
Jo 1910-luvulla maaseutukauppiaiden ja yksityiskauppiaiden yhdistys ryhtyi suunnittelemaan omaa tulitikkutehdasta jonnekin "Päijänteen seudulle", koska se oli puunuiton ja rautateiden kannalta logistisesti järkevää. Toteutukseen päästiin 1920-luvulla ja Päijänteen seutu näytti tarkoittavan Lahtea. Kauppiaitten teollisuuden tulitikkutehdas aloitti toimintansa siellä 1925 Sähkö-tikuilla. Seuraavana vuonna syntyi Kerho-brändi, josta tuli niin tunnettu, että sitä käytettiin vanhojen aikojen muistoksi vielä Keskon ja Finn-Matchin aikakaudella.
Kun oltiin Lahdessa, jossa avattiin koko Suomea palveleva pitkäaaltosuurasema 1928, niin seuraava tuotenimi oli luonnollisesti Radio. Radio oli suurta muotia, ja markkinointihenkisesti radion nimellä nimettiin lukuisia tavaroita, joilla ei ollut mitään tekemistä radion kanssa. "Radio" oli oman aikansa "turbo" ja "mega". Kun Kauppiaitten Teollisuus (KTO) aloitti pitkät kauppiassarjansa, niissä askeissa myytiin Radio- ja Valio-tikkuja.
Mitä oli sekunda? Tietysti se tarkoitti kakkoslaatua, mutta mitä oli kakkoslaatu?
Tulitikkuja pakatessa koneista varisi aina osa tikuista lattialle. Niitä ei heitetty pois. Ne lakaistiin talteen, pakattiin uudelleen sekunda-askeihin ja myytiin hieman normaalihintaa halvemmalla. Ne olivat pääosin aivan hyviä tikkuja, jotka olivat kokeneet kovaa kohtelua. Osa oli saattanut katketa ja osa oli ehkä ilman sytytyspäätä.
Ennen KTO:ta ei kenellekään tullut mieleen, että tulitikku olisi sesonkituote. KTO teki siitä sellaisen tuomalla myyntiin juhannustulia, joulutulia, ja juhlien välillä miksipä ei kaupantulia. Joulutulitikuissa oli tietysti punainen sytytyspää.
Erilaisten tupakkatulien lisäksi yleisiä KTO:n etikettejä ovat ne, joissa tarmokkaasti kuulutettiin yksityiskauppiaiden asiaa. Yksityiskauppiaiden symbolina esiintyi tyylitelty kaupan jumala Merkurius. 1920-30-luvun kielenkäytössä yksityiskauppa tarkoitti vastakohtaa osuuskaupoille.
Esimerkkejä, ja vain esimerkkejä Kauppiaitten Teollisuuden kauppiasetikettien malleista. Radio- ja Valio-tikkuetikettien numerointi menee osittain päällekkäin, ja lisäksi on Kerho- ja Klubi-etikettien numerointi, joka menee aivan omaan tahtiinsa. Etiketissä Valio 6046 mainostetut Kurikan urheilukilpailut järjestettiin vuonna 1937.
Vuonna 1941 maakunnalliset tukkuliikkeet järjestäytyivät yhdeksi valtakunnalliseksi tukuksi. Näin syntyi Kesko ja K-ryhmä. Tarina kertoo, että Keskon nimeä valittaessa huomattava näkökohta oli, että arkikielessä sana "kesko" ei tarkoittanut mitään.
Vuonna 1952 monet tulitikkusarjat koristivat etikettinsä olympiarenkailla Helsingin olympialaisten kunniaksi. Perus-K-tikkujen takasivulla meni keräilysarja autokuvia.
KESKO Oy, Lahti (1956-1969)
Vuodesta 1956 alkaen Kauppiaitten Teollisuuden etiketit painettiin Keskon nimissä. Alla esimerkkejä Keskon teollisuudesta ja myyntiartikkeleista. Näitä etikettejä on paljon. Täältä saattaa tavata vanhoja tuttuja.
Tapio Rautavaara, Työväen Osuusliike, tunnetusti leukaili keikoillaan, että "Päätä päiväsi K-kaupan kahvilla." Kun katselee 1950-luvun lopun Selvät sävelet -mainoskampanjan psykoottisesti tuijottavia nukkeja, niin herää epäilys että olikohan jutussa jotakin perää.
Paikallisia K-kauppiaita. K-kauppojen paikallissarjat eivät ole olleet kovin kiinnostavia. Muutama näyte.
Keskon intiaanisarja. Kuten teksteistä huomaa, näitä tikkuja vietiin myös Tanskaan.
Keskon laivasarja. Näitä etikettejä uusintapainettiin keräilijöille 1970-luvulla Alankomaissa.
Viimeinen etiketti Lahden tulitikkutehtaalta. Tehtaan suojeltu rakennus on yhä olemassa Sibeliustalon naapurissa. Siellä toimii Pro Puu -keskus.
Jääkäri-invaliidi, 1939