TULITIKKUETIKETTISIVU
Tulitikkuetikettien keräily on klassinen vanha harrastus, joka oli hyvin suosittu lasten keskuudessa 1930-1960-luvuilla. Keräilykohteet olivat käytännössä ilmaisia; puuttuvia askeja ruinattiin vanhemmilta ostoskoriin, poisheitettyjä askeja poimittiin kaduilta ja ojista. Aloittamisen kynnys oli mahdollisimman matala ja erilaisia etikettejä oli tarjolla enemmän kuin mitä osasi kuvitella.Omalla kohdallani keräily jäi nuoruusajan jälkeen passiiviseksi. Paljon muuta aktuellimpaa tuli mukaan kuvaan. Noin vuoden 2020 paikkeilla kiinnostuin alasta uudelleen. Tällöin havaitsin suureksi hämmästyksekseni, että suomenkielistä tulitikkuetikettisivustoa ei internetistä löydä.
Kaikki pitää aina tehdä itse. Tee siis se itse.
Tämän ei ole tarkoitus olla täydellinen värikuvasto. Riittää, että se on jonkinlainen värikuvasto niille, joita kiinnostaa tietää enemmän. Nytkin kokonaisuudesta tuli melkein liian iso. Ei, en tiedä montako etikettiä minulla on. En ole koskaan laskenut, enkä jaksa laskea. Se ei ole kiinnostava tieto. Näillä sivuilla näkyy kokoelmasta vain pieni osa plus näytteitä sellaisia etiketeistä, joita minulla ei edes ole.
Tikkuaskien etiketit kertovat sanoin ja kuvin Suomen historiasta, elinkeinoista, myymälöiden tuotteista, ajan ja aatteiden virtauksista. Ne ovat parhaimmillaan graafisesti ja taiteellisesti komeita miniatyyrejä, jotka kuvastavat aikakautensa tyyli-ihanteita. Niissä on jugendia, funkista, ja betoniarkkitehtuuria. Niistä voi lukea kenellä oli paikkakunnan ensimmäinen puhelin (puh. 1), millä perusteella piti äänestää mitäkin puoluetta, minkämerkkisiä paitoja Tauno Palo käytti. On ollut aika, jolloin kananmunien liikatuotantoa on tuputettu suomalaisten suuhun, rahalaitos on rohjennut sanoa olevansa palvelupankki, ja tupakkaa on saanut mainostaa. Tervetuloa tulitikkuetikettien rikkaaseen ja hämmästyttävään maailmaan.
Sivuston kuvat ovat peräisin omista kokoelmista tai huutokauppakuvista, tulitikkuaskikuvat Finna-museoilta
www.finna.fi
Jari Lehtinen, lokakuu 2024.